10. Taaguutit nassuiaataallu

Ikummatissap atorsinnaassusaa

Ikummatissap atornerani nukissiuut atorneqartup annertussusaa.

 

Nukissiuutinik atuineq tamakkiisoq

Ikummatissat atorlugit nunanut allanut innaallagiamik niuernermi iluarsiissu­titut atorneqartarpoq. Kalaallit Nunaat innaallagiamik nunanut allanut akigi­saqarneq ajornera pissutigalugu, nukissiuutinik atuineq tamakkiisoq aamma nukissiuutinik atuineq assiipput. Saqqummersitami uani nukissiuutinit atukkat taamaallaat atorneqarput.

 

Bruttonationalprodukti (BNP)

Bruttonationalprodukti tassaavoq, nunami tunisassiat kiffartuussinerillu nalin­gisa annertussusaat aatsitassanik ilanngarlugit. Nunap aningaasaqarnerata ine­riartornera bruttonationalprodukti atorlugu malinnaavigineqartarpoq, nunap aningaasaqarnera BNP atorlugu malinnaavigineqartarpoq.

 

Umiarsuarnik timmisartunillu orsersuineq

Umiarsuit timmisartullu tamalaaneersut Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Dan­markillu avataanut angalasut orsussanik niuerfigineqarneri. Kalaallit Nunaanni nukissiuutinit atuinerit ilaanngillat. Timmisartunik nunanut allanut angalasunut orsersuineq Nukissiuutinik atuinermi uani saqqummersumi ilanngunneqarput.

 

CO₂-mik silaannarmut mingutsitsineq

Annerpaamik nukissiuutinit kuldioxidimik (CO₂) mingutsitsineq pisarpoq. Min­gutsitsinerli allatigut aamma pisarpoq, ass. plastikkit eqqaavinni ikuallannerini aamma suliffissuarni suliaqarnernit mingutsitsinerit pisarput. Nukissiuuteqar­nermik paasissutissani nunap iluaniit ikummatissat atorneqarneri naatsor­suutinut ilanngunneqarput, taakkununnga ilaapput gasolia aamma dieselolia, motorbenzina, petroliu, flaskegasi aamma nunap iluani ikummatissat igitat, nukissiuutitut atorneqartartut.

 

CO₂-mut sanilliussineq (CO₂-ækvivalenter)

Drivhusgassit assigiinngitsut oqimaalutarnerini ataatsimut uuttuut atorneqar­toq. Gassit ataasiakkaarlugit drivhusimut sunniutaat aallaavigalugit oqimaassu­serneqartarput. Assersuutigalugu metan (CH₄) CO₂ –mut sanilliullugu ukiut 100-t ingerlaneranni 28-eriaamik drivhusimut sunniuteqartarpoq. Lattergasi (N₂O) ukiut 100-it ingerlaneranni 265-eriaamik sunniuteqarnerusartoq, taamaattu­millu CO₂-mut sanilliullugu 1 tonsi N₂O = 265 tonsiulluni. Nukissiuuteqarnermik paasissutissani kuldioxidimik, metanimik aamma lattergasimik mingutsitsineq CO₂-mut sanilliunneqarlutik (CO₂-ækvivalenter) suliarineqarput.

 

Nukissiuutit imarisaat  

Nukissiuutinit tunisassiat imarisaat. Nukissiuutit, innaallagiaq aamma ungasia­nit kissaq oqimaassut tunngavigalugu ikummatissap atorneqarsinnaanera imaluunniit initussusaa tunngavigalugu naatsorsorneqartarput. Saqqummer­sitami uani Tera joule (TJ) atorlugu nukissiuutit imarisaat nalunaarsorneqarput.

 

Siammarterinermi annaasat

Tunisassiornermi aamma nukissiuutinit atukkat tamakkernerisa assigiinngis­sutaat. Innaallagiap aamma ungasianit kissap siammarternerani annaasat tas­saapput tunisassiap aamma Nukissiorfiit pisisartunut tunisaasa nikingassutaat.

 

Drivhusgassit

Drivhusgassi silaannaat ilagivaat, Nunarsuarmeersut kissat aalajangersimasut (langbølget varmestråling) tigusarpai. Imermit aalaq (H₂O), kuldioxid (CO₂), metan (CH₄) aamma lattergassi (N₂O) silaannarsuarmi nalinginnaasuupput pinngortitamit pisut, F-gassinik taaneqartartut (PFC, HFC og SF₆) fluorinik ima­qartut suliffissuaqarfinnit pinngortinneqartartut. Silaannarsuarmi drivhus­gassit drivhusgassip sunniutanut malunniuttarput Nunarsuarlu kissarneruler­tittarlugu.

 

Innaallagiamit kissaq

Imeq atorlugu nukissiorfinnit innaallagimit kissaq tunisassiarineqartarpoq. Innaallagiamit kissaq Qaqortumut, Narsamut, Nuummut, Sisimiunut aamma Ilulissanut siammarterneqartarpoq.

 

Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu tassaavoq atuisut, tassa suliffeqarfiit nam­minersortut, pisortat inuussutissarsiutaat aamma angerlasimaffiit atugaat. Nu­kissiuutit tunisassiornermut, kiffartuussinernut, init kiassarnerinut, qullernut, assartuinernut angallannernullu aamma atortunut allanut atorneqartarput. Nukissiuutitut atugassaanngitsut, ass. tarngutit, saliinernut aamma bitumen aqqusinniornernut qaliarsualiornernilu atorneqartartut. Atugassanngorlugit suliaqarnermi nuussinernilu nukissiuutinik atuineq, nukissiuutinit atuinermut tamakkiisumut ilanngunneqanngilaq. Aqqusinikkut, immakkut, silaannakkut ruujorikkullu assartuinermi angallassinermilu nukissiuutit atorneqartut tamar­mik angalaassinermut assartuinermullu ilanngunneqarput. Taamaasilluni inuussutissarsiortuni angerlarsimaffinnilu nukissiuutini atuinermut angallas­sineq assartuinerlu ilanngunneqanngillat.

 

Nukissiuutinit naatsorsuinerit inerneri

Nukissiuutit tunisassiarineqartut annertussusaasa inerneri naatsorsorneqar­tarput. Atorneqarsinnaasunut nassuiaatit = atuiffiusut suuneri naatsorsuu­siornermi tunngavigalugit suliarineqartarput. Atorneqarsinnaasut tassaapput: eqqussat aamma tunisassiat inernerat, atukkat inerneri tassaapput atuiffiusut 749-iusut tamarmiullutik inerneri. 749-it tassaapput; nunanut allanut tunisat, annaasat, siammarterinermi annaasat, quersuarniititat annertusineri, ilan­ngussallu 744-ineersut inuussutissarsiutini atorneqarsimasuupput nammine­risamillu atugaallutik. Nukissiuutinit naatsorsuinerit inerneri 2004-mit 2024-mut suliaapput sanilliunneqarsinnaallutillu.

 

Nukissiuutinit tunisassiorneq

Nukissiuutinit tunisassiorneq tamakkerlugu naatsorsorneqartarpoq pingaar­nermik nukissiuutit eqqussuinernik aamma avammut tunisinernik, nunani allani umiarsuarnik orsersuinernik aamma quersuarni allannguinernik iluar­siissuteqartillugit.

 

Nukissiuutinit atukkat

Ukiumut qaammatisiutit tunngavigalugit nukissiuutit atorneqartut nalunaar­sorneqarsimasut tassaapput nukissiuutinit atukkat.

 

Ungasianit kiassarneq

Ungasianit kiassarneq imermit kissartumit pisarpoq. Imeq kissartoq ruujorit oqorsarluarneqarsimasut aqqutigalugit siammarterneqartarpoq. Ungasianit kissamik tunisassiorneq kiassaateqarfinnit, nukissiuuteqarfinnit kiassaatita­linnit imaluunniit ikuallaavinnit pisarpoq.

 

Flaskegassi (LPG)

Kulbrintit propan aamma butan flaskegassini akulerunneqartarput, erngutsini naqinneqarnerminni taakku imermut assingusumik imerpalasunngortarput. Suliffissuarni flaskegassit sanaartornernut, kissaanernit, nerisassiornernit atortutullu atorneqartarput.

 

Flybenzina

Silaannakkut angallassinermi aamma assartuinermi flybenzina avgas timmi­sartunut (stempelmotordrevne fly) aamma qulimiguulinnut atorneqartarpoq. Tuluttut aviation gasoline taaguutini ateqaatigaa. Nukissiuutinik paasissutissani flybenzina atorneqarpoq. Motorbenzinamut sanilliullugu flybenzin nikerarnera annikinneruvoq aamma naqitsinerup annikillinerani (qutsiliartuaartumi tim­minermi) aalanngortarnera annikinneruvoq.

 

Tunisassiornermi atuineq/ nammineq atugaq

Nukissiuutinik tunisassiaq tassaavoq, tunisassiorneq tamakkerlugu aamma ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit tunisassiat, nikingassutaat.

 

Fuelolia

Oliat IFO-30, IFO-180 aamma HFO-380 ataatsimut taaneqartarput fuelolia. Taakku ikummatissaapput kinertut, immakkut assartuinernut aalisariutinullu anginerusunut atorneqartartut.

 

Gas-/dieselolia

Gasolia aamma dieselolia atorneqarnerminni kissaq qalaffigilertagaat assigiip­poq, taakku atuuffii amerlanerpaat assigiipput, taamaattumik nukissiuutinik paasissutissani ataatsimut nalilersorneqarput. 

 

Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut

Tassaapput niuertunut tunisassiorfiit, atugassanik pisiniarfiit, inuit kiffartuus­sivii aamma pisortaqarfiit kiffartuussivii. Pisortaqarfiit kiffartuussivii tassaap­put allaffissorneq aamma inuiaqatigiinnut kiffartuussiviit aningaasanik ilua­naarniarfiunngitsut tassaasut; ilinniartitsineq, paaqqinnittarfiit isumaginniffiu­sut, peqqinneq, kulturi, eqqagassalerinerit allallu.

 

Eqqussuineq aamma avammut tunisineq

Eqqussuineq aamma avammut tunisineq nunat akornanni pisarpoq. Danmarki Savalimmiullu nunatut allatut naatsorsuutigineqarput. Taamaasilluni qallunaat suliffeqarfiutaannut Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitaanngitsunut tunisi­neq avammut tunisinertut nalilerneqarpoq. Suliffeqarfinnut tunisineq umiar­suarnik timmisartunillu nunanut allanut ingerlaartunut orsersuinertut isi­gineqarpoq.

 

Joule

Nukissiuutinut uuttortaatitut joule atorneqartarpoq, taanna atorlugu ajornan­nginnerusumik nukissiuutinik assigiinngitsunik sanilliusisoqarsinnasarpoq. Nukissiuutinik paasissutissani uku atorneqarput: 1 TJ (Tera Joule) = 1.000 GJ (Giga Joule).

 

Jet A-1

Jet A-1 petroliuuvoq silaannakkut angallannermut aamma assartuinermut atorneqartartoq. Nukissiuutinik paasissutissani Jet A-1 petroliunut allanut ilanngullugu naatsorsorneqarpoq.

 

Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissut

Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusaa pillugu sinaakkusiilluni isumaqatigiis­sutaa. Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutip silaannarsuarmi inuit pin­ngortitaata drivhusgassip qaffasissusaata aalaakkaasunngortinneqarnissaa siu­nertaraa. Silap pissusaa pillugu isumaqatigiissummut nunat 192-it peqataapput.

 

Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiineq

Silap pissusaa ukiumiit ukiumut nikerartartoq kiassarnermut sunniuteqar­tarpoq. Ulluni annertussusiliiffiit (graddagetallet), ASIAQ-mit  naatsorsorne­qartartoq atorneqartarpoq. Ulluni annertussusiliiffiit (graddagetallet) tassaap­put ullut agguaqatigiissillugu 17˚C-init nillernerusut amerlassusaat, 17˚C aam­ma ulloq unnuarlu agguaqatigiissillugu kissap nikingassutaasa assigiinngis­susaat. Silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiineq paasissutissani pineqartuni ataasiakkaani tamani, kiassarnermut nukissiuutini atorneqarpoq. Ukiumi pi­neqartumi ulluni annertussusiliiffiit (graddage) ukiumi pineqartumi ullunut nalinginnarnut naleqqiunnerisigut pisarpoq. Ukiumi nalinginnaasumi ulluni annertussusiliiffiit (graddage) ukiut 20-it ingerlaneranni agguaqatigiissit­sinernut ilanngunneqartarput.

 

Nuussineq

Innaallagiamik aamma ungasianit kissamik tunisassiorneq.

 

Nuussinermi annaasat

Tunisassiornermiatukkat tamaasa ilanngullugit aamma tunisap nikingassutaat.

 

Kyoto-mi isumaqatigiissut

Naalagaaffiit peqatigiit silap pissusaa isumaqatigiissutaanut Kyoto-mi isumaqa­tigiissut isumaqatigiissutaavoq. Tassani nunat suliffissuaqarfiusut drivhus­gassinik (kuldioxid, metan, nitrogenoxider (lattergas), hydrofluorcarboner, perfluorcarboner aamma svovlhexafluorid) silaannarmik mingutsitsinerat 1990-imut sanilliullugu 5 pct.-imik 2008-miit 2012-imut annikillisinneqar­nissaat isumaqatigiissutigineqarpoq. 2002-mi Inatsisartut isumaqatigereerlugit Danmarkimit Kyoto-mi isumaqatigiissut Kalaallit Nunaannut aamma Savalim­miunut atuutsilersinneqarpoq.

 

Kissaq sinneqartoorut

Inuussutissarsiorfinnit kissaq sinneqartoorut. Ikuallaaviit kissaq sinneqar­toorut Nukissiorfinnut akigisarpaat, Nukissiorfiit kissaq ungasianit kissamut aqqut atorlugu siaruartertarpaat. Nukissiuutinut paasissutissanut kissamit sinneqartoorutinit pisoq ikummatissanut atuisunut ilanngunneqarneq ajorpoq, ikummatissaq nioqqutissiatut pingaarnertut inissinneqartarnera pissutaalluni. Namminersortut kissamik ungasianiit pisumik tunisassiornerat nukissiuutinit iluanaarutinut ilanngunneqartarpoq.

 

Parisimi isumaqatigiissut

Nunat tamalaat akornanni inatsisitigut pituttuilluni isumaqatigiissut 2015-imeersoq. Nunarsuup kissatsikkiartornera suliffissuit atuutilinnginnernnit 2 grader celsiusip ataanut ajornanngippat 1,5 gradip celsiusip ataanut pisinne­qarnissaa isumaqatigiissutip siunertaraa. Isumaqaitigiissut tunngavigalugu nu­narsuup kissatsikkiartorneranut akiuunnermut nunat suleriusissanik piler­sitsinissaannik piumasaqaatitaqarpoq. Kalaallit Nunaat 2023-mi Parisimi isu­maqatigiissummut ilannguppoq.

 

Nukissiuutinik pingaarnernik tunisassiorneq

Råoliamik, aamaruutissanik aamma naturgasinik kiisalu piujuartussamik nukis­siuutinik tunisassiorneq. Kalaallit Nunaanni, imeq atorlugu nukissiuutinit aamma ikuallaavinnit tunisassiorneq annermik ingerlanneqartarpoq.

 

Inuussutissarsiutit tunisassiortut

Nunalerinermik, piniarnermik, aalisarnermik, aatsitassarsiornermik aamma suliffissuaqarnermik inuussutissarsiortut. Nukissiuutinik paasissutissani Ka­laallit Nunaanni Inuussutissarsiummik Ingerlataqartunik Nalunaarsuiffik (IIN) tunngavigalugu inuussutissarsiutit suliarineqarput.

 

Annikillisaasussaatitaaneq

CO₂-mik aniatitsinerup annikillinissaa nunami suliniuteqarnikkut pissaaq, ta­manna anguneqassaaq CO₂ –kvotenik pisinikkut imaluunniit CO₂ –mik anin­gaasaliinikkut, taamaasilluni CO₂ –mik akiitsoqalerluni.

 

Imminut pilersornerup annertussusaa

Imminut pilersornerup annertussusaa nukissiuutinik paasissutissani, tassaap­put nukissiuutit pingaarnerit nukissiuutinit atukkat tamarmiusunut sanilliun­neri.

 

Solari

Solari gasoliamut maani taaguutitut atorpoq. Solar suliffeqarfiuvoq siornatigut gasoliamik akigisaqartartoq. Gasoliamulli taaguutigineqartartoq solari suli atorneqarpoq.

 

Spildolia

Olia, suliffissuarni aamma nuussinerni atorneqartartoq, nukissiuutinik paasis­sutissani smøroliamut ilaatinneqarpoq.

 

Angallassineq aamma assartuineq

Angallassineq assartuinerlu tamarmi suliffeqarfiit ataasiakkaat iluanni angal­lassineq aamma assartuineq minillugu. Aqqusinikkut, immakkut aamma silaan­nakkut kiisalu illersornissamik suliaqartuni angallanneq aamma assartuinerlu tassani pineqarput.

 

Kalaallit Nunaata avataaneersunik umiarsuarnik orsersuisarneq

Kalaallit Nunaannit nukissiuutinut nunanit allaneersunit umiarsuarnut timmi­sartunullu (olia) tunisisarnera, umiarsuit tassaapput sorsuutit aamma aali­sariutit. Umiarsuarnut aalisariutinullu Kalaallit Nunaanneersunut tunisineq ilanngunneqanngilaq. Kalaallit Nunaata avataaneersunik umiarsuarnik orser­suisarneq nukissiuutinik atuinermut ilanngunneqanngilaq, nunanut allanut tunisinernut aamma ilaanngilaq.

 

Aatsitassanik piiaaneq aamma suliaqarneq

Råoliamik naturgasimillu tunisassiorneq suliaqarnerlu. Kalaallit Nunaanni olia­nik naturgasimillu aatsitassarsiortoqarpoq. Maanna Kalaallit Nunaanni aatsitas­sanik piiaasoqaranilu suliarinnittoqanngilaq.

 

Kiassaateqarfiit

Kiassaateqarfiit oliatortut.

 

Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq

Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq tassaavoq; imeq atorlugu nukissior­neq, anorisaatit atorlugit nukissiorneq, seqernup qinngorneri atorlugit nukis­siorneq, geotermi, biomasse (halm, skovflis, ikuallaanerit, træpiller, qisunnit igitat, aalisakkanit orsoq aamma eqqakkat arrortinneqarsinnaasut) biogassit, bioethanol, biodiesel aamma varmepumpit.

 

Ataavartumik tunngaveqartumik nukissiaq il.il.

Nukissiuut ataavartoq eqqakkanik arrortinneqarsinnaanngitsumik ilaqan­ngitsut.

 

Oqimaassutsip annertussusia (Vægtfylde)

Imerpalasup oqimaassusaata annertussusaa aamma oqimaassutsip pineqartup 4 graders celsiusimiitsilluni initussusaa, ass. ton/m³.